TV-tulkkaus vaatii siihen valmistautuvalta tulkilta ymmärrystä siitä, minkälaisia asioita jo valmistautumisvaiheessa on hyvä ottaa huomioon. Valmistautumisprosessi on esimerkiksi asioimistulkkaukseen verrattuna hyvin erilainen. TV-tulkkaukseen tulee valmistautua tehokkaasti sekä tiiminä, että itsenäisesti. Tiimin työnjako tulisi tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta jokainen tietää oman paikkansa ja roolinsa studiossa. Mikäli tilauksessa on rele-tulkkaus, tulee tämä työnjako tehdä ensimmäisenä. Kun tulkkitiimillä on selkeä käsitys, miten studiossa tulkkaus sujuu parhaiten, on myös helppo keskustella YLE:n työryhmän kanssa siitä, mitä laadukkaan ja sujuvan tulkkauksen toteuttaminen teknisesti heiltä edellyttää.
Presidentinvaalien alla tehtäväksemme tuli tulkata sekä ensimmäisen että toisen kierroksen vaaliväittelyt Svenska YLE:lle. Itsenäiseen valmistautumiseen kuului hyvin olennaisena osana suomalaiselle viittomakielelle tulkattujen presidenttitenttien katsominen. Srvk-tulkkien näkökulmasta voi pitää etulyöntiasemana sitä, että meillä oli mahdollisuus seurata svk-kollegoiden työskentelyä jo ennen kuin oma tulkkaustyö alkoi. Toisaalta haasteena oli se, että tässä tapauksessa me tulkkasimme vain kaksi debattia, ja suomenkieliset kollegamme työskentelivät aiheen parissa merkittävästi enemmän. Politiikka aiheena on tulkin näkökulmasta hyvin laaja ja kimurantti, ja valmistautuminen vaatii paneutumista. Jos tämäntyyppisiä tulkkauksia tekisi säännöllisesti, työskentelyyn ehtisi kenties muodostua jonkinlainen rutiini. Kun tulkkauksia on vain kaksi, niihin pitää ladata paukkuja moninkertaisesti.
Terminologiatyö suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksiin valmistautuessa vaatii yllättävän paljon aikaa. Usein ollaan siinä tilanteessa, ettei käsitteille löydy vakiintuneita viittomia. Tulkin tehtävä on kuitenkin tulkata kaikki kuulemansa, miten siis ratkaista puuttuvien viittomien dilemma? Puhujan pointti tulisi olla tulkille selkeä, jotta hän ymmärtää tulkatessaan, mitä puhuja haluaa sanoa. Silloin yksittäisten viittomien puuttuminen ei aina muodostu ongelmaksi, kunhan pointti tulee selväksi ja merkitysvastaavuus toteutuu. Joskus voidaan lainata viittoma suoraan esimerkiksi suomalaisesta viittomakielestä, mutta aina se ei ole paras ratkaisu. Tulkkitiimin jäsenillä saattaa myös olla joistain käsitteistä eri variantit käytössä, ja tietynlainen variaatio viittomisessa saakin tulkkauksessa näkyä, mutta joissain tapauksissa on hyvä tehdä yhteisiä valintoja tiettyjen varianttien käytöstä, jotta tulke olisi suurelle yleisölle mahdollisimman ymmärrettävää. Tässä kohtaa Kuurojen Liiton kielineuvonta on kultaakin kalliimpi yhteistyötaho. Yhteinen keskustelu kielineuvonnan asiantuntijoiden kanssa on aina paikallaan, varsinkin kun puhutaan TV-tulkkauksista.
Yksi tiimin kesken käyty pohdinta liittyi presidenttiehdokkaiden, ja muiden keskusteluissa esiin tulleiden poliitikkojen viittomanimiin. Joillakin poliitikoilla sellainen on, mutta ei läheskään kaikilla. Käyttääkö siis niitä viittomanimiä, joita tiedämme henkilöillä olevan, vai laittaako kaikki keskustelussa mukana olevat nimet ns. samalle viivalle, ja aakkostaa ne? Esimerkiksi suomalaisen viittomakielen viittoma ”kylmä” presidenttiehdokas Halla-ahon nimen yhteydessä ei olisi ruotsinkielisessä tulkkauksessa toiminut. Tulimme pitkän pohdinnan jälkeen siihen tulokseen, että tässä tapauksessa tuntui paremmalta vaihtoehdolta se, että ruotsinkielisessä tulkkauksessa viittomanimiä ei käytetä. Nimien aakkostaminen on tosin sekä kapasiteettia, aikaa, että sormien niveliä kuluttava proseduuri, mutta valitsimme kuitenkin tämän vaihtoehdon. Näin tulke pysyy mahdollisimman johdonmukaisena ja neutraalina, joka poliittisessa TV-tulkkaus kontekstissa tuntui hyvältä ratkaisulta.
Kun puhutaan kaksikielisestä lähetyksestä, on etukäteen aina mysteeri, millä tavoin kaksikielisyys tulkkaustilanteessa ilmenee. Joskus voi olla niin, että suurin osa keskustelusta käydään suomeksi, vaikka kysymykset esitetään ruotsiksi. Joskus taas suurin osa puheesta on ruotsiksi, ja joku puhuja vain täydentää lauseitaan suomenkielisillä sanoilla. Saattaapa puheessa vilahdella englantia, italiaa, tai jotain muutakin kieltä, joka puhujan suuhun sopii. Kaksikielinen lähetys voi joskus olla jopa täysin ruotsinkielinen. Tulkin tulee siis olla varautunut siihen, että ”kaksikielinen lähetys” voi tarkoittaa montaa asiaa, eikä sitä koskaan tiedä etukäteen mitä kaikkea vastaan tulee.
Kaikki tämä yhdistettynä rautaiseen tiimiin tekee työstä erityisen mielenkiintoista ja antoisaa. Kiitos yhteistyöstä, arvon kollegat ja YLE!
Kirjoittajat työskentelevät viittomakielen tulkkeina Evantiassa
