Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vuoden 2025 alusta ja samalla lakiin sisällytettiin uusi palvelu, tuettu päätöksenteko. Tuetun päätöksenteon tarkoitus on tukea vammaista henkilöä päätöksenteossa siten, että hän voi tehdä ja toteuttaa itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Palvelua voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun kyseessä merkittävä päätös, kuten asuminen, opiskelu, työpaikan valinta. Kyseessä on siis erittäin tärkeä palvelu mm. itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Palveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla.
Tuetun päätöksenteon tukihenkilöllä, eli palvelun käytännössä tuottavalla henkilöllä, on oltava asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävä osaaminen ja hänen on oltava riippumaton suhteessa päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. Myös vammainen henkilö osallistuu mahdollisuuksien mukaan tukihenkilön valintaprosessiin.
Uusi palvelu on muotoutumassa – mitä kannattaa huomioida?
Kyseessä on todellakin uusi palvelu ja se on vasta muotoutumassa osaksi vammaispalvelulakia. Eri hyvinvointialueilla hahmotellaan palvelun sisältöä ja järjestämistapaa. Mekin olemme osallistuneet muutamaan kyseistä palvelua käsittelevään markkinavuoropuheluun ja kuulleet niin palvelun järjestäjien, palveluntarjoajien ja asiakkaiden näkökulmia.
Vaikuttaisi siltä, että asiakkaiden itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi palvelusta tarvitaan vielä keskustelua, ja me haluamme tuoda oman kortemme kekoon tässä asiassa. Tuomme esiin kaksi merkittävää tekijää, jotka mielestämme tulisi ehdottomasti huomioida palvelua rakennettaessa: onnistunut kommunikaatio asiakkaan kanssa sekä palvelua tuottavan henkilön neutraliteetti.
Kommunikaation onnistuminen on perusedellytys
Kun puhutaan tuetusta päätöksenteosta ja vammaispalveluista, usein niiden tarvitsijana on henkilö, jolla on haasteita kommunikaatiossa. Jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus voi toteutua täysipainoisesti, hänen kanssaan on kyettävä kommunikoimaan niin, että kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan ja asiakas aidosti ymmärtää asian, josta hän on päättämässä.
Tyypillisesti jokaisen kommunikaation haasteista kärsivän ihmisen kommunikointi on hyvin erilaista ja yksilöllistä. Päätöksentekoa tukevalta henkilöltä vaaditaan siis todella rautaista ammattitaitoa erilaisten kommunikaatiomenetelmien hallinnasta sekä sopeutumista erilaisiin kommunikoijiin ja kommunikointitilanteisiin.
Neutraliteetti varmistaa objektiivisen päätöksenteon
Lisäksi päätöksentekoa tukevan henkilön täytyy olla puolueeton ja neutraali henkilö, joka ei vaikuta asiakkaaseen – ei tahallisesti, eikä tahtomattaan.
On siis tärkeää, että päätöksentekoa tukevalla henkilöllä ei ole omaa intressiä käsiteltävään asiaan ja hän muistaa aidosti olla vaikuttamatta asiakkaaseen, jotta varmistetaan neutraali tuki. Päätökseen vaikuttamista voi tapahtua myös jo ”aseman” kautta, eli esim. henkilökohtainen avustaja tai asumisyksikön työntekijä voi jo pelkällä läsnäolollaan vaikuttaa asiaan. Sama tilanne voi yllättäen ja valitettavasti olla myös vammaisen henkilön lähipiiriin kuuluvan henkilön kohdalla.
Tällainen haaste neutraliteetin kanssa voi tulla esimerkiksi tilanteissa, joissa tehdään päätöksiä henkilökohtaisen avustajan käyttöön tai asumispaikan valintaan, ja päätöksenteossa tukeva henkilö on itse osaltaan päätöksen kohteena. Tällöin jo pelkkä läsnäolo voi vaikuttaa vammaisen henkilön päätöksentekoon ja näin itsemääräämisoikeuden aitoon toteutumiseen.
Eri näkökulmat huomioimalla saadaan hyvä palvelu aikaan
Tuetun päätöksenteon palvelua voi varmasti tuottaa moni ammattilainen, kun edellä käsitellyt ”kriteerit” toteutuvat. Me katsomme palvelun tuottamista tulkkien näkökulmasta ja voimme todeta, että tulkeilla on vahva kommunikaatiotaito ja he ovat jo lähtökohtaisesti koulutettuja neutraliteettiin. Tulkin roolina on nimenomaan tulkata, välittää viesti. Tätä tarvitaan tuetussa päätöksenteossa, mutta lisäksi tarvitaan erityisesti varmistusta siitä, että toinen on ymmärtänyt viestin. Päätöstilanteessa tukihenkilöltä edellytetään käsiteltävän asian ”avaamista” laajemmin, mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi.
Tulkeilla on myös vahva eettinen taito olla vaikuttamatta asiakkaan päätökseen. Tulkkien lähtökohtaisena tehtävänä on välittää asia ja tukea asiakasta kommunikatiivisesti. Mikäli päätöksenteossa käsitellään tulkkauspalvelua tai vaikka tulkin valintaa, on luonnollisesti selkeintä valita tällaiseen tilanteeseen neutraali ja puolueeton henkilö, tai että tulkki jäävää itsensä.
Tuettu päätöksenteko on tällaisena, uuden lain mukaisesti määriteltynä palveluna, uusi ja erittäin tärkeä sekä tervetullut palvelu, joka varmasti saadaan onnistumaan, kun eri näkökulmat ja asiakkaan etu huomioidaan mahdollisimman kattavasti.
Halusimme osaltamme osallistua tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toivottavasti koit kirjoituksemme hyödylliseksi.
Sanna Kukkonen työskentelee Evantiassa palvalupäällikkönä, Petri Maliranta on Evantian toimitusjohtaja