Ei kahta ilman kolmatta, näin sanoo vanha kansa. Saattaapa tuossa sanonnassa olla perääkin, ainakin minulla kävi tulkkausopintojen kanssa juuri näin. Valmistuin ensin viittomakielen tulkiksi Diakonia -ammattikorkeakoulusta vuonna 2010, siitä alkoi tulkin ura viittomakielen, kuurosokeiden ja viitotun puheen tulkkina. Jonkinlainen opiskelukipinä iski minuun kolmisen vuotta myöhemmin ja valmistuinkin Diakista kirjoitustulkiksi vuonna 2013. Kahdeksan vuotta myöhemmin huomasin jälleen hakeutuvani opintojen pariin ja opiskelin puhevammaisten tulkin pätevyyden ja valmistuin vuonna 2022 Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä työpäiväni koostuvat pääasiassa viittomakielen tulkkauksista ja puhevammaisten tulkkauksista.
Tuore vastavalmistunut tulkki vai sittenkin jo kokenut tulkki
Tulkki oppii opintojen aikana tietyt asiat, paljon oppia karttuu kuitenkin matkaan vasta työelämässä, kuten muissakin ammateissa. Pitkähkön työuran jälkeen opiskelu on hyvin erilaista, jos sitä vertaa ensimmäiseen ammattiin tähtääviin opintoihin. Työkokemuksen kartuttua voi oppimista ja opintoja peilata aiemmin opittuun ja koettuun. Työkokemuksen lisäksi on sitä ehtinyt kartuttaa myös elämänkokemusta, josta siitäkin on hyötyä tulkin työssä.
Opintomme oli suunnattu jo valmistuneille viittomakielen tulkeille, joten meillä kaikilla oli ainakin jonkin verran kokemusta tulkkaustyöstä, osalla takana pidempi, osalla lyhyempi työura. Meillä opiskelijoilla oli jo jonkinlainen käsitys työelämässä vastaan tulevista asioista ja pääsimme opinnoissa käymään keskusteluja jo valmistuneina ja töitä tehneinä tulkkeina, se oli antoisaa.
Kuten jo totesin ei oppiminen pääty valmistumiseen. Opintojen jälkeen olen päässyt kartuttamaan taitojani ja oppimaan lisää työelämässä. Isona tukena ja apuna on ollut Evantian kokeneemmat puhevammaisten tulkit, joilta olen saanut vinkkejä ja tukea uusiin tilanteisiin, apuja eri välineiden kanssa toimimiseen ja tsemppiä uusiin haasteisiin. Kiitos teille! Työkavereiden tuki ja apu on tärkeää työuran alkuvaiheessa ja myös näin uuden tulkkauslajin saaneelle kokeneemmalle tulkille.
Uutta ja erilaista vai onko sittenkään?
Viittomakielen tulkkaus ja puhevammaisten tulkkaus, ovatko ne nyt niin erilaisia. Tuntui, että ennen opintojani kuulin paljon sitä, että nämä ovat tulkkauslajeina hyvin erilaisia. Tällä hetkellä olen puhevammaisten tulkkina urani alkutaipaleella ja saanut vasta pintaraapaisun tähän asiakasryhmään. Oli asiakasryhmä, tulkattava kieli tai tulkkaustapa mikä tahansa menee tulkki uusiin tilanteisiin lähes joka päivä. Koen, että työ ja tilanteet tulkin työssä kielestä ja tulkkaustavoista riippumatta voivat olla hyvinkin samanlaisia tai toisaalta erilaisia. Tulkkina olen päässyt hyvin erilaisiin tilanteisiin aivan sieltä elämän ensi hetkistä alkaen. Aiemmissa opinnoissani sanottiin, että kaikista elämän kokemuksista on hyötyä tulkkaustyössä ja se on kyllä totta. Voinkin todeta, että vaikka puhevammaisten tulkkauksessa on paljon uutta ja erilaista, on tulkkauslajeissa myös paljon samaa.
Valmistuttuani tulkiksi vuonna 2010 muistan alun jännityksen, tilanteiden moninaisuuden ja niiden tuomat omat sävynsä päiviin. Muistan jännittäneeni esimerkiksi, löydänkö paikalle, löydänkö asiakkaan tai missä kohdin minun kannattaa olla, jotta olisin mahdollisimman hyvässä paikassa. Tilanteet, toimiminen eri tilanteissa, tilanteiden hallinta, nämä ovat tulkille tärkeitä taitoja päivittäisessä työssä ja näitä taitoja tarvitaan, oli tulkkaustapa mikä tahansa.
Tulkkaus on vahvasti asiakaspalvelutyötä. Tulkkausta tehdään aina vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden paikalla olevien ihmisten kanssa. Olen vuosien varrella oppinut ja huomannut tärkeäksi seikaksi tulkin oman asenteen. Kun tulkkina menee tilanteisiin omana itsenään, valmiina tekemään yhteistyötä paikalla olevien ihmisten kanssa, yleensä tilanteet myös sujuvat aivan hyvin. Vaikka tulkki on tilanteessa vain tulkkina, voi tulkki omalla asenteellaan vaikuttaa tilanteen sujuvuuteen tai toisaalta sujumattomuuteen.
Sanonta “ei kahta ilman kolmatta” jatkuu joidenkin mukaan “…eikä kolmas paritta”. Jännityksellä siis odottamaan miten nämä kolmannet opinnot täydentyvät vai täydentyvätkö, mihin työelämä minua kuljettaa ja miten tulkkauskenttä muuttuu. Nyt kuitenkin innolla kohti uusia haasteita ja kokemuksia. Tavataan kentällä!
Puhevammaisten viikkoa vietetään 30.9. – 6.10.2024 teemalla Kommunikointi on yhteispeliä. Tänä vuonna pyritään erityisesti nostamaan esiin puhevammaisten tulkkauspalvelua ja sen moninaisuutta. Lisätietoa puhevammaisten viikosta löytyy täältä: https://puhevammaistenviikko.fi/
Kirjoittaja työskentelee puhevammaisten tulkkina, viittomakielen tulkkina ja kirjoitustulkkina Uudellamaalla
Kommentit