Tätä pohdittiin työnohjauksessa kevättalvella. Me mietimme hetkisen ja näin me vastasimme: Työarki on vaihtelevaa, pidämme työstä ihmisten kanssa, teemme omien arvojemme mukaista työtä, meillä on mahdollisuus vaikuttaa työhömme (sen rakenteisiin ja tapaan tehdä työtämme) ja ympärillä on kollegiaalista tukea ja työyhteisö. Tajusin oman työpaikkani nuorten kollegojen vanhentuneen huomaamatta rinnallani. Se, että he- tai kaikki me olemme viihtyneet työssämme ja työyhteisössämme keski-ikäisyyden kynnykselle (ja sen toisellekin puolelle), kertoo jotain työstämme ja työpaikastamme.
Ehkäpä syyt työtyytyväisyyteen löytyvät osin sisäisestä käyttöteoriasta, itsemääräämisteoriasta, jossa hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä ja toisaalta suhtautumista työhön määrittävät autonomia eli omaehtoisuus (itsestä, sisäisestä motivaatiosta lähtevä toiminta), kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Peilaan näitä osa-alueita blogitekstissäni työkaverieni kanssa käymiin keskusteluihin työstämme ja työviihtyvyydestä.
Työn merkityksellisyys
Kun tapaa tulkkeja, tapaa usein työstään innostuneita ihmisiä, näin uskallan sanoa. Työ itsessämme motivoi meitä, saatamme tuskailla haastavien töiden edessä, mutta työtehtävät imaisevat mukaansa ja antavat energiaa. Usein puhumme, kuinka innostavaa työmme on, työ itsessään motivoi meitä.
Me koemme työmme merkitykselliseksi ja koemme meitä arvostettavan työpaikassamme, koemme työtyytyväisyyttä. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että koemme pystyvyyden tunnetta; osaamme tehtävämme ja saamme asioita aikaiseksi. Työtehtävät vastaavat vahvuuksiamme ja ovat sopivan haastavia. Tiedämme, että työhaasteissa meillä on kertynyttä ammattitaitoa ja elämänkokemusta, joka kannattelee taipuessamme mitä erilaisiin tilanteisiin työssämme. Työkykyä ja – tyytyväisyyttä ajatellen, tärkeää on sopiva työmäärä, kuten myös sen hallittavuus ja arjen hallinta; pystymme priorisoimaan ja rajaamaan töitä, emmekä polta itseämme loppuun. Reaalimaailmassa työmäärä vaihtelee, välillä syödään lounasta autossa tilausten välissä ja välillä lounasta syödessä odotellaan töitä kalenteriin. On kuitenkin niin, että tällä alalla työskentely opettaa näkemään työmäärän aaltoliikkeenä, sitä tulee hyökyen tai pieninä laineina.
Työssä emme ole yksin, vaan meillä on tukenamme ja apunamme esihenkilöt, hallinto ja työkaverit. Yhteenkuuluvuus oman työyhteisöä laajemmin ajateltuna yhteyttä ja osallisuutta välittäviin työ-ihmisiin. Alallamme toimitaan itseohjautuvasti, teemme työarkeamme usein itseksemme, suunnitellen ja toteuttaen omaa työtämme yksin, toki onneksi välillä työtä saa tehdä myös työparin kanssa. Onkin tärkeää, että me kollegoina voimme vahvistaa toistemme kompetenssin tunnetta antamalla työkaverin oppimista ja osaamista tukevaa palautetta. Yhtä lailla tärkeää on se, että saa tukea omaan työhönsä esihenkilöiltä, rakenteet toimivat ja palkka tulee ajallaan. Meillä Evantiassa tästä työstä vastaa hallinnon henkilöstö.
Tulkin työn monipuolisuus
Tulkin työ on vaihtelevaa, se on vienyt meitä paikkoihin, joihin itsenämme emme olisi päätyneet ja meillä on mahdollisuus tehdä työtämme erilaisten ja eri tilanteissa olevien ihmisten kanssa. Tulkkius on työrooli, jossa samaan aikaan ollaan ihmisenä ihmiselle ja tulkkina, joka on tilanteessa vain mahdollistaakseen kommunikaation sujuvuuden – ei osallistumassa siihen. Teemme työtämme asiakkaamme itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja hänen pystyvyyttään ja toimijuuttaan omalla työllämme edistäen. Teemme työtämme vastuullisesti ja vuorovaikutuksessa työmme eri osapuolten kanssa.
Taidamme olla tämän päivän trendien edelläkävijöitä elinikäisen oppimisen ajattelussa. Olemme valmistuessamme hyväksyneet sen, että pitääksemme yllä ammattitaitoamme, kehittyäksemme ja voidaksemme hyvin omassa työssämme, on meidän oltava avoimia uuden oppimiselle ja nähtävä sekä hyödynnettävä mahdollisuudet kehittymiseen.
Työarjessa haastavaa ja yllättävää on se, ettemme pysty vaikuttamaan siihen, millaisia töitä, toimeksiantoja kullekin päivälle tulee ja missä kohtaa työskentelyaluetta ne sijaitsevat. Työn imu ja sisäinen motivaatio pitää yllä halua nähdä asioita isommin. Voi tarkastella työelämää – ammatin suomia mahdollisuuksia ja työtuulia laajemmin ja pohtia millaisena ammattilaisena, asiantuntijana näkee itsensä muutaman vuoden päästä, mitä taitoja itsellä silloin on ja kuinka niitä voi hyödyntää. Nämä tulevaisuusunelmat ovat niitä tavoitteita, jotka saavat ottamaan omaa työhyvinvointia rakentavia ja asiantuntijuutta rakentavia askeleita.
Evantialaisena olen osa isoa työyhteisöä
Työarkemme Evantiassa poikkeaa paljon tehtäviemme mukaan; toimimmeko viittomakielen tulkkeina, puhevammaisten tulkkeina vai kirjoitustulkkeina, kääntäjinä, teemmekö ohjaustyötä, vai rakentuuko arki hallinnon töissä oman työpisteen äärellä. Meitä kaikkia yhdistää heimolaisuus, ajatus samassa joukkueessa olemisesta, jossa joukkuehenki rakentuu ammattitaidosta, uskosta omiin ja toisen kykyihin ja pelistä samaan maaliin. Meillä halutaan kannustaa, antaa palautetta ja tunnustaa työkaverin arvo. Toivon, että tämä henkii meistä kohdatessamme kollegoita ja asiakkaita työtehtävissämme.
Meillä Evantiassa tehtiin arvotyöskentelyä muutama vuosi sitten. Mietimme, miten näemme työn ja työpaikan toiminnan. Valitsimme arvoiksi vastuullisuuden, ammattitaidon, yhteistyön, yhteenkuuluvuuden, kunnioituksen, rohkeuden ja eteenpäin suuntautuneisuuden. Ne kiteytettiin lauseeseen “Olemme vastuullisia osaajia, menemme rohkeasti eteenpäin jokaista kunnioittaen”. Näitä edellä mainittuja arvoja kuuluu minun(kin) työtä ohjaavaan käyttöteoriaani, niistä moni (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne) ovat myös itsemääräämisteorian mukaisia perustarpeita, joiden Edward Deci ja Richard Ryan teoriasta kirjoittaessaan totesivat olevan hyvinvointiimme, kasvuumme ja sisäsyntyiseen motivaatioomme vaikuttavia tekijöitä.
Voinko siis todeta, että työtyytyväisyyteen liittyy vahva autonomisuus, kyvykkyyden kokemus ja työyhteisö, johon ollaan sitoutuneita, joka antaa palautetta. Näistä taitaa olla hyvä pitää kiinni, niin voidaan hyvin ja viihdytään työssämme jatkossakin.
- Lisää Evantian arvoista voit lukea kotisivuiltamme.
- Tämän tekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty Mikä meitä liikuttaa –motivaatiopsykologian kirjan, osuutta Itsemääräämisteoria ja psykologiset perustarpeet työssä (Frank Martela, Iida Mäkikallio ja Viljan Virkkunen).
- Frank Martelan sivut: https://frankmartela.fi/2014/04/04/itseohjautuvuusteoria-eli-kolme-vastausta-siihen-mika-tekee-ihmisen-onnelliseksi/
Kirjoittaja työskentelee Evantiassa viittomakielen tulkkina, puhevammaisten tulkkina ja kommunikaatio-ohjaajana