Evantian tytäryrityksenä 12 vuotta toiminut tulkkauspalveluyritys Sign Line Oy sulautui kokonaan Evantiaan vuoden 2024 lopussa. Sign Line Oy on tullut monelle tulkille sekä tulkkauspalveluiden käyttäjälle tutuksi 2000-luvulla. Sign Line perustettiin vuonna 2005 mutta sen taustalta löytyy tulkkaushistoriaa paljon pidemmältä ajalta sillä Sign Linen edeltäjä, Pääkaupunkiseudun tulkkikeskus perustettiin jo vuonna 1984. Nyt on erinomainen hetki katsoa historiassa vähän taaksepäin, sillä Pääkaupunkiseudun tulkkikeskuksen perustamisen myötä järjestäytynyt tulkkauspalvelu täytti viime vuonna 40 vuotta.
Aktiiviset kuurot asialla
Tulkkauspalvelua on ollut kuuroille tarjolla jossain määrin jo vuodesta 1979 alkaen, mutta tuolloin tulkin tilaaminen oli hankalaa. Tilaaminen tapahtui joko niin, että kuuro meni tulkin kotiin sopimaan tulkkauksesta, seuraava tulkkaus sovittiin aina edellisellä tulkkauskerralla tai kuuro henkilö pyysi tuttua kuulevaa soittamaan tulkille tilauksen tekemistä varten. Tilanteeseen haettiin ratkaisua Kuurojen yhdistyksen jäsenilloissa ja pohdinnan tuloksena Kuurojen liitto ja Helsingin kuurojen yhdistys tekivät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeille aloitteen tulkkikeskuksen perustamisesta. Ehdotus hyväksyttiin ja Suomen ensimmäinen tulkkikeskus aloitti toimintansa Helsingin kuurojen yhdistyksen tiloissa Liisankadulla vuonna 1984. Keskuksessa toimi aluksi yksi tulkkivälittäjä puolipäiväisesti. Välittäjä otti tilauksia vastaan yhdistyksellä ja hoiti yhteydenpidon tulkkeihin. Kaikki tulkit toimivat tuolloin freelancereina, myöhemmin perustettiin päätoimisia tulkin virkoja. Helsingin Kuurojen yhdistyksen muuttaessa Valkealle talolle, tulkkikeskus seurasi mukana. Työntekijöiden määrän kasvaessa tulkkikeskus muutti omiin tiloihin Haagaan.
Toimintaan kuului olennaisesti yhteistyö Kuurojen yhdistyksen kanssa. Asiakasvastaanotto järjestettiin yhdistysilloissa, jolloin kuurot saattoivat tehdä tulkkitilauksia omalla äidinkielellään. Muina aikoina tilauksia otettiin vastaan tekstipuhelimella, faxilla ja kirjeitse. Uudet tulkit kävivät esittäytymässä yhdistyksellä ja tulkkikeskus piti yhdistysilloissa säännöllisiä tiedotusiltoja ja tarvittaessa järjestettiin tulkinkäytön koulutuksia. Kuurojen yhdistyksen hallitus osallistui myös päätöksentekoon. Kun tulkkikeskukseen rekrytoitiin uusi tulkki, hallituksen jäseniä oli mukana haastattelemassa hakijan. Vuonna 1995 tulkkikeskus työllisti 6 kokopäiväistä viittomakielen tulkkia. Pääkaupunkiseudulla työskenteli tämän lisäksi 60 freelancer tulkkia, usein toisen työnsä ohella. Tulkkikeskus järjesti kuukausittain freelancer-tulkkien tapaamisia ja tarjosi kaikille alueen tulkille koulutusta.
Taina Kaario-Degerman tuli töihin Pääkaupunkiseudun tulkkikeskukseen vuonna 1993. “Sain kollegoja ja työyhteisön”, aiemmin freelancer-tulkkina työskennellyt Taina muistelee. “Asiakaslähtöisyys oli jo silloin kaiken toimintamme lähtökohtana eikä se ei ole muuttunut vaan yhä edelleen ohjaa työtämme Evantiassa. Tekniikka on kehittynyt ja moni asia muuttunut, mutta tulkkaus työnä on pysynyt samana. Työnohjausta tarjottiin jo silloin tulkeille ja se antoi työhön ammattimaista otetta”, nykyään Evantiassa palvelupäällikkönä työskentelevä Taina kertoo. Tilausmäärien kasvaessa välitykseen oli tarve saada lisää välittäjiä, jolloin osalle tulkeista lisättiin työnkuvaan tulkkauksen lisäksi myös välityksessä työskentely. Taina oli yksi näistä tulkeista, jonka työnkuvaa laajennettiin. “Välitystyössä pyrittiin aina huomioimaan tulkattavan tilanteen luonne ja tulkin osaaminen. Tavoitteena oli aina antaa tulkille mahdollisuus kehittyä ja vähitellen lisätä haasteellisempia tulkkauksia kokeneemman tulkkiparin kanssa. Työhyvinvointiin ja tulkin jaksamiseen kiinnitettiin myös huomioita, kun tulkkauksia sijoitettiin tulkin päivään.”
Kuvassa vasemmalta Jaana Auer, Johanna Pantzar, Risto Rautanen, Aino Maija Jalkanen, Anne Niemelä, Taina Kaario-Degerman, Raija Palmu ja Virpi Thurén. Kuva on otettu Valkean Talon edessä. Vihreät takit ovat Tainan ompelemia. Tarina kertoo, että ne olisivat olleet tulkkien työasuina 1990-luvulla mutta se on legendaa. Takkeja käytettiin Helsingin Kuurojen yhdistyksen 100 vuotisjuhlissa vuonna 1995. Risto Rautanen toimi lähes 20 vuotta Helsingin kuurojen yhdistyksen puheenjohtajana ja oli aktiivisesti kehittämässä Uudenmaan tulkkauspalveluja.
“Haloo, onko meidän tulkki siellä?”
Suomen ensimmäinen viittomakielinen hätäpäivystys käynnistyi vuonna 1995. Tulkkikeskuksen tulkit vuorottelivat päivystysvuoroissa arkisin kello 8-22 välillä. Päivystävä viittomakielen tulkki toteutti myös etukäteen tilattuja tulkkauksia, mutta asiakasta oli informoitu, että hätätilauksen tullessa tulkki mahdollisesti joutuisi keskeyttämään tulkkauksen ja rientämään toiseen tulkkaukseen.
Ennen matkapuhelimien yleistymistä tulkkivälittäjä saattoi tavoitella keikalla ollutta tulkkia soittamalla suoraan esimerkiksi sairaalaan, jossa tulkki oli tulkkaamassa. Kuluvan päivän aikataulumuutoksia ei ollut aina helppoa saada tulkin tietoon. Tulkeilla oli käytössä puhelinkortit, joilla pystyi soittamaan puhelinkopista välittäjälle ja tarkistamaan mahdolliset muutokset.
Kuvassa tulkkikeskuksen tulkki testaamassa työvälineitä 90-luvulla.
Vuonna 1995 Pääkaupunkiseudun tulkkikeskus arvioi tilastojen perusteella, että noin 15 kuuroa työllistää yhden kokopäiväisen tulkin. Pääkaupunkiseudun tulkkikeskuksen välittämien tilausten määrä nousi vuosien 1984-1992 aikana 500 välitetystä tilauksesta 3000 tilaukseen. 2000-luvulle tultaessa vakituisia työntekijöitä oli jo 20. Tilausmäärät kasvoivat kohisten mutta yhä useampiin tilauksiin jouduttiin vastaamaan ”ei oota”. Pääkaupunkiseudun kunnat jarruttelivat kasvua. Ne olivat valmiit ostamaan vain tietyn henkilövuosimäärän verran tulkkaustyötä, vaikka tulkkikeskus pystyi vastaamaan kysyntään vain osittain.
Tilaukset otettiin vastaan suurimmaksi osaksi sähköpostilla mutta edelleen asiakkaita palveltiin myös tulkkikeskuksen tiloissa Malmilla. Toimistolla asiakkaat saivat viikoittain puhelintulkkauspalvelua ilman ajanvarausta. Asiakasvastaanotto oli auki Malmin tilojen lisäksi Porvoon toimipisteellä. Tulkkauspalvelua oli saatavilla myös ruotsiksi sekä suomenruotsalaisella viittomakielellä.
Ammattitaitoista tulkkausta
Alan ensimmäisen kilpailutuksen myötä Pääkaupunkiseudun tulkkikeskus sai emoyhtiökseen Kuurojen liiton ja nimekseen Sign Line Oy. Helsingin kuurojen yhdistys pysyi toisena omistajana 10% osuudella. Sign Line Oy näki päivänvalon syksyllä 2005. Yrityksen nimi aiheutti alussa huvittaviakin väärinkäsityksiä ja Sign Linen asiakaspalveluun tuli useampi soitto, jossa tiedusteltiin laivojen aikatauluja tai haluttiin ostaa liput risteilylle…
Vuonna 2007 Sign Linessa työskenteli 55 työntekijää ja toiminta oli kasvanut valtakunnallikseksi. Tulkkien tarvetta arvioitiin tilausten määrien perusteella. Rekrytoinnissa huomioitiin eri asiakasryhmät ja tarpeet, mm. kirjoitustulkkausta, tulkkausta kuurosokeille ja eri kielten osaamista painotettiin. Palvelun laatu varmistettiin perustamalla tulkkirinkejä mm. toistuvasti tulkkausta tilaaville työpaikoille ja muille tahoille.
Etätulkkauksen soveltuvuutta viittomakielen tulkkaukseen testattiin Sign Linessa jo vuonna 2007. Yritys oli edelläkävijä myös kielellisessä saavutettavuudessa, Sign Linen viittomakieliset kotisivut avattiin keväällä 2007. Ilmeuudistus tehtiin samana vuonna ja tunnusväriksi valikoitui oranssi, joka kuvasi lämpöä ja asiakaslähtöisyyttä. Oranssi on muuten edelleen yksi Evantian tunnusväreistä.
Vuonna 2012 Sign Linen siirtyessä Evantian omistukseen, yritys työllisti noin 100 työntekijää ympäri Suomen.
40-vuotisen historian aikana kerätty osaaminen, hyväksi koetut käytänteet ja kokemus ovat jalostuneet matkan varrella ja Sign Linen tunnuslause ammattitaitoista tulkkausta, on Evantian toiminnan suunnittelua ohjaava kultainen lause.
Odotamme innolla seuraavaa neljää vuosikymmentä saavutettavuuden ja kommunikoinnin edelläkävijänä!
Kirjoittaja työskentelee Evantiassa palvelupäällikkönä
