Yhteiskunnassamme on merkittävä ryhmä ihmisiä, joiden kommunikaatio, esimerkiksi puhuminen ja toisten ihmisten puheen ymmärtäminen ovat jollain tavoin vaikeutuneet, eivätkä he siksi tule toimeen arjessa pelkän puheen avulla. Lisäksi heillä voi olla myös haasteita lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Tällaisista ihmisistä käytetään myös ilmaisua puhevammainen henkilö. Kielelliset haasteet luonnollisesti vaikeuttavat yhteiskuntaan kuulumista sekä vuorovaikutusta. Kuten hyvin tiedämme, jos ihminen ei voi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, pahimmillaan se johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen sekä syrjäytymiseen.
Kehitysvammaliitto toteaa, että viimeisin arvio kielellistä tukea tarvitsevien määrästä on yli 20 vuoden takaa. Tuolloin heitä arvioitiin olevan 65 000 ihmistä. Nykyisin tuon arvion tiedetään olevan aivan liian alhainen, sillä se ei huomioi mm. muistisairauksien, lasten kielihäiriöiden eikä aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamia kommunikointivaikeuksia. WHO:n kansainvälisiin laskelmiin suhteutettuna kielellistä tukea tarvitsevien ihmisten lukumäärän Suomessa arvioidaan olevan vähintään 120 000. Autismiliiton mukaan myös osa autismikirjolla olevista tarvitsee tukea itsensä ilmaisemisessa ja muiden kommunikaation ymmärtämisessä, mikä osaltaan kasvattanee kielellistä tukea tarvitsevien määrää.
Kyse on erittäin suuresta ihmisryhmästä. Mitä paremmin heitä voidaan tukea tarjoamalla erilaisia palveluita, kuten tulkkauspalvelua, tukea ja kuntoutusta sekä apuvälineitä, sitä paremmin he voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti ja tasa-arvoisesti muiden kanssa. Oikeiden palveluiden avulla vahvistetaan merkittävästi yksilön toimijuutta sekä osallisuutta.
Monissa sote-palveluissa on, tai ainakin tulisi olla, tavoitteena nimenomaan ennaltaehkäisy. Tarjoamalla oikeita palveluita ajoissa voidaan ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista. Ja ennaltaehkäisy on usein huomattavasti edullisempaa ja vähemmän resursseja kuluttavaa kuin ongelmien hoitaminen. Puhumattakaan siitä, että yksilön kannalta ennaltaehkäisy on huomattavasti parempi ja inhimillisempi ratkaisu, kun toimintakyky ja terveys voidaan säilyttää paremmalla tasolla.
Yksi toimijuutta vahvistava palvelu on tulkkaus. Tyypillisesti kielellistä tukea tarvitseville ihmisille tarkoitetusta tulkkauksesta käytetään termiä puhevammaisten tulkkaus. Sitä voidaan hyödyntää käytännössä kaikessa asioinnissa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Tulkkauksessa on kyse asiakkaan oman ilmaisun selventämisestä toiselle osapuolelle, mutta myös muiden ihmisten viestin selventämisestä asiakkaalle. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jos itse joutuisi täysin vieraaseen ympäristöön, eikä hallitse paikallista kieltä riittävästi ja joutuisi hoitamaan asioitaan muiden puhuessa vilkkaasti. Tulkkauksen avulla siis varmistetaan, että viestintätilanteen osapuolet ymmärtävät toisiaan ja kommunikaatio kumpaankin suuntaan sujuu. Tulkkaus mahdollistaa tulemisen kuulluksi ja nähdyksi.
Joillakin oma ilmaisu voi häiriintyä esimerkiksi vieraassa ympäristössä tai jännittävässä tilanteessa, vaikka kotona kommunikointi sujuu hyvin. Voi olla myös tilanteita, joissa tukea tarvitsevan läheinen ei välttämättä tiedosta, että muut eivät ymmärrä hänen läheisensä ilmaisua niin hyvin kuin läheinen itse. Jokainen meistä on yksilö ja jokaisella on myös oma tapansa ilmaista itseään ja ymmärtää toisia, ja näin myös kommunikoinnin tuen tarve on hyvin yksilöllistä.
Puhevammaisten tulkkauspalvelu on jokaisen sitä tarvitsevan oikeus, mutta tiedetäänkö siitä riittävästi? Kokemuksemme mukaan ei. Suomessa on edelleen paljon ihmisiä, jotka olisivat oikeutettuja tulkkauspalveluun ja hyötyisivät siitä suuresti, mutta tietoisuus ei ole tavoittanut heitä. Myöskään sote-ammattilaisten keskuudessa, kuten esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutusta tekevissä organisaatioissa, tästä mahdollisuudesta ei kokemuksemme mukaan tiedetä riittävästi. Näin ollen moni ihminen jää vaille apua ja menetämme mahdollisuuden ennaltaehkäisevään palveluun.
Kielellisissä haasteissa tukeminen on merkittävää niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta. Tulkkaus vahvistaa kommunikoinnin tukea tarvitsevan henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi, ei voi tehdä päätöksiä etkä kertoa niistä.
Kielelliset perusoikeudet on kirjattu myös perustuslakiimme ja näiden oikeuksien turvaaminen on myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ihmisoikeusvelvoite, joka koskee myös Suomea.
Kommunikointi kuuluu kaikille!
Tiina Tanskanen työskentelee Evantiassa puhevammaisten tulkkina, viittomakielen tulkkina, kirjoitustulkkina ja kommunikaatio-ohjaajana.
Petri Maliranta on Evantian toimitusjohtaja