Saavutettava viestintä. Selkokieli. Selkeä kieli. Yhdenvertainen tiedonsaanti. Kognitiivinen saavutettavuus. Esteetön viestintä. Kuulostavatko nämä tutuilta ja tärkeiltä, mutta silti hieman vaikeasti määriteltäviltä ja oman osaamisen ulkoreunalla olevilta? Näin oli ainakin minun kohdallani, vaikka olenkin työskennellyt tulkkina kielen solmuja availlen jo pian 11 vuotta. Olen ollut jo vuosia kiinnostunut selkokielestä ja pitänyt sitä mielenkiintoisena ja kasvavana tulevaisuuden työkenttänä. Tartuinkin heti tilaisuuteen, kun Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) tarjosi selkoilmaisun opintojaksoa keväälle 2024. Olen valmistunut Humakista tulkiksi jo kahdesti: vuonna 2013 viittomakielen tulkiksi ja vuonna 2022 puhevammaisten tulkiksi, joten tuntui jopa kotoisalta palata opiskelijan rooliin tutussa opinahjossa. Viisi opintopistettä selkoilmaisua oli juuri sitä, mitä tähän kevääseen kaipasin.
Aihe imaisi mukaansa
Opinnot olivat sopiva sekoitus teoriaa ja tehtäviä, joiden kautta aiemmin utuisten käsitteiden ääriviivat alkoivat hahmottua. Selkoilmaisu, siihen liittyvät laajemmat ilmiöt ja selkokielen kautta avautuvat uudet työmahdollisuudet innostivat. Opintojakson aihealueita olivat kirjoitettu selkokieli, selkovuorovaikutus ja selkopuhe, sekä selkokuva. Opintojakson aikana kirjoitin, luin, puhuin, kuvasin videoita ja piirsin kuvia. Nyt liikuttiin siis todella multimodaalisella kentällä!
Helposti uppoutuvana ihmisenä olin pian koukussa! Pidän teoriasta ja sain nyt lukea ja pohtia mielin määrin. Opintojakson materiaaleihin oli kerätty artikkeleita, videoita, kuvia, määritelmiä, sivustoja ja vaikka mitä mielenkiintoista! Niinpä yksi linkki johti seuraavaan, artikkelista löytynyt mielenkiintoinen hakusana avasi uusia näkökulmia, ja näin illat opintojen parissa etenivät vauhdilla. Välillä lätkin googleen hakusanoja, kuten esteetön viestintä, ja availin sitten sattumanvaraisesti valitsemiani linkkejä vain nähdäkseni, mitä kaikkea uutta voisinkaan löytää. Yksi opintojakson tehtävistä oli selkokirjan lukeminen ja siitä tehtävä selkovinkkaus, eli eräänlainen kirjan esittely, jolla herätellään kiinnostusta lukemiseen. Innostuin lukemaan useita selkomukautettuja kirjoja ja vertaamaan niitä alkuperäisiin teoksiin, ja se olikin tehokas tapa oppia enemmän kirjoitetusta selkokielestä.
Selkoilmaisu osana tulkkausta
Iso osa opintojaksosta keskittyi selkovuorovaikutukseen ja selkopuheeseen. Nämä ovat tuttuja teemoja varsinkin puhevammaisten tulkin työssä. Tulkkeina teemme jatkuvasti töitä varmistaaksemme, että kaikki osapuolet tulevat ymmärretyiksi, ja mahdollistamme asiakkaiden kommunikaation sujuvuuden eri tilanteissa. Käytännön työn arkiset ilmiöt jäävät silti usein nimettömiksi, eikä niitä siksi osaa tarkasti havaita, määritellä, tai kehittää. Teoriapuolen tieto on todella arvokasta, ja se tukee “kenttätyötä”. Minulle tulee heti ammatillisesti ryhdikkäämpi olo, kun luen vaikkapa vuorovaikutustilanteen epäsymmetrian eri lajeista. Saan heti linkitettyä teoriatiedon käytäntöön – “aivan, siinä tilanteessa ei ollut osallistujien välillä vain kielellistä epäsymmetriaa, vaan myös tiedollista epäsymmetriaa”. Tarkempi ilmiön määrittely mahdollistaa tarkemman analyysin ja nopeamman kehittymisen kommunikoinnin ammattilaisena.
Jos nyt harmittelet, ettet ehtinyt osallistua tälle opintojaksolle, niin älä suotta murehdi! Selkokielestä ja selkovuorovaikutuksesta löytyy kattavasti tietoa vaikkapa Selkokeskuksen sivuilta. Tänään 28.5. on kansainvälinen selkokielen päivä. Sen kunniaksi voisit vilkaista vaikka näitä Selkokeskuksen laatimia ohjesivuja selkokielen puhumisesta.
Selkopalvelut tulevaisuuden työkenttänä?
Uuden opiskelu voi avata myös uusia ovia työelämässä. Selkokieli ja siihen liittyvät asiat eivät ole enää tulevaisuuden mahdollisuuksia, vaan jo nyt olemassa oleva ja nopeasti laajeneva työkenttä. Selkeä viestintä, saavutettavat palvelut ja yhdenvertainen tiedonsaanti ovat tapetilla varsinkin julkisten palvelujen osalta ja terveys- ja hyvinvointialalla. Potilasohjeita selkomukautetaan, uusia sisältöjä luodaan lähtökohtaisesti saavutettaviksi, videoita tekstitetään, tekstejä kuvitetaan, jne. Uusia ammatteja syntyy yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Juuri nyt kielten ja vuorovaikutuksen roolista yhdenvertaisissa palveluissa on puhuttu aiempaa enemmän, mikä kertoo kasvavasta selkopalveluiden tarpeesta. Kenties tulevaisuudessa työnimikkeeni on selkokielen asiantuntija, kouluttaja, konsultti, selkokielisten materiaalien tuottaja, selkomukauttaja tai selkotulkki.
Lue lisää 28.5. vietettävästä kansainvälisestä selkokielen päivästä Selkokeskuksen sivuilta.
Lue lisää Evantian selkopalveluista.
Kirjoittaja työskentelee Evantiassa selkomukauttajana, viittomakielen tulkkina, puhevammaisten tulkkina ja kommunikaatio-opettajana.
Ei hakutuloksia
