Suoraan sisältöön

Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa – mutta mitä sanoja ja selviäisikö siitä vähemmällä?

Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan yleensä visuaalisen informaation välittämistä sanallisesti äänellä esitettynä, mutta toki näkymiä – sekä ääniä – voidaan kuvailla myös tekstimuodossa. Tavallisesti kuitenkin varsinkin verkkosisällöissä erotetaan toisistaan erillisenä äänitallenteena oleva tai esimerkiksi videoon sisältyvä kuvailutulkkaus ja toisaalta kuvamateriaalin tekstivastine eli niin sanottu alt-teksti.

Kuvailutulkkauksen ja tekstivastineiden tarkoitus on välittää visuaalista tietoa esimerkiksi taideteoksesta, tekstin yhteydessä olevasta kuvasta tai vaikka julkisen tilan näkymistä ja siellä liikkumisesta myös niille, joiden näköaisti toimii eri tavoin kuin oletetun keskivertoihmisen. Läheskään kaikki kuvailutulkkauksen ja tekstivastineiden käyttäjät eivät suinkaan ole täysin sokeita, vaan henkilöllä voi esimerkiksi olla erittäin kapea näkökenttä, hänen näkönsä tarkkuus voi vaihdella paikasta, ajasta ja kulloisestakin valaistuksesta riippuen tai hän voi aistia värejä ja kontrasteja monin eri tavoin.

Sanotaan, että yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, mutta joskus kuvailuun riittää jopa vain muutama sana, kuten tekstin keskellä tai ympärillä olevaa kiekuraa kuvaileva “köynnöskasvia muistuttava koristekuvio”. Jos taas kuvaillaan museossa olevaa taideteosta, ei tuhatkaan sanaa välttämättä riitä. Onkin tärkeää miettiä, mikä on kuvailtavan visuaalisen aineiston merkitys kulloisessakin tilanteessa, sillä se vaikuttaa kuvailun tarkkuuteen ja pituuteen.

Jos vaikkapa tieteellisessä artikkelissa esitetään käsiteltävän asian tarkat arvot vain taulukossa tai kaaviossa ja artikkelista halutaan tehdä saavutettava, näiden visuaalisten elementtien sisältö on esitettävä kattavasti myös tekstimuotoisena vastineena. Jos taas kyse on aikakauslehden tunnelmaa luovasta kuvituskuvasta, ei ole tarpeen luetella joka ikistä valokuvassa näkyvää asiaa, vaan pääkohteen lisäksi voi olla hyvä nostaa sieltä esiin muita kuin näköön perustuvia aistimuksia synnyttäviä asioita, kuten vaikka kuvassa näkyvä takkatuli tai virtaava vesi. Elokuvan kuvailutulkkauksessa puolestaan kuvailu on sovitettava dialogin ja äänitehosteiden lomaan, jolloin on todella löydettävä nasevimmat tavat kuvailla tapahtumia.

Koska ihmisten näön rajoitteet ja mahdolliset muistikuvat aiemmasta näkemisestä sekä siten tarpeet kuvailutulkkaukselle vaihtelevat niin suuresti, on kuvailutulkkaus aina pakostakin kompromissi. Siksi todellista saavutettavuutta eivät takaa ohjelmistojen automaattisesti tuottamat tekstivastineet, vaan tarvitaan tilannetta ja kuvailun tarpeita monipuolisesti pohtiva viestinnän ammattilainen, joka tekee tietoisia valintoja yhteistyössä muun aineiston tuottajien ja joskus myös näkövammaisen kuvailutulkkauskonsultin kanssa.

Kuvailutulkkaus ja tekstivastineet eivät ole vain tiettyjen toimijoiden osalta pakollinen vaatimus, vaan kun ne tehdään kunnolla, ne voivat olla myös todellinen markkinavaltti uusien asiakasryhmien suuntaan esimerkiksi tapahtumissa tai verkkokaupassa.

Teksti: Pia Von Essen

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.