Tervetuloa lukemaan blogiamme, jossa kerromme selkokielestä sekä siitä, kuinka meistä tuli selkomukauttajia. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa yleiskieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on yksinkertaistettu ja helposti ymmärrettävä kielen muoto, joka on mukautettu vastaamaan erilaisten lukijoiden tarpeita. Se on työkalu, joka mahdollistaa monimutkaisten asiatekstien muuttamisen helpommin ymmärrettäviksi.
Käännöstyö on aina haasteellista, mutta kun kyseessä on yleiskielestä selkokielelle kääntäminen, haasteet moninkertaistuvat. Tämä johtuu siitä, että selkokielen tavoitteena on tehdä tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää kaikille lukijoille. Tämä vaatii syvällistä ymmärrystä sekä lähtökielen rakenteesta että kohdekielen ominaisuuksista.
Kirjoitettu selkokieli on erityisen tärkeää, koska se mahdollistaa monimutkaisten asiatekstien ymmärtämisen laajemmalle yleisölle esimerkiksi lapsille ja nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus, kehitysvammaisille, iäkkäille ja muistisairaille ihmisille sekä ihmisille, joilla on hahmottamisen tai keskittymisen vaikeuksia. Selkokielestä hyötyvät myös maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokieli on yksi työkalu, joka avaa ovia uusille mahdollisuuksille ja auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa.
Seuraavaksi kerromme meidän matkastamme selkomukauttajiksi.
Paula Peltonen:
Toimin Evantialla viittomakielen tulkkina, puhevammaisten tulkkina, kirjoitustulkkina ja nyt myös selkomukauttajana. Minun matkani selkomukauttajaksi alkoi, kun huomasin, kuinka paljon hyötyä selkokielestä voi olla monille ihmisille. Voin käyttää käännöstaitojani auttaakseni ihmisiä ymmärtämään tekstejä paremmin. Evantialla tarjoutui mahdollisuus perehtyä selkokieleen ja kouluttautua selkomukauttajaksi. Pelkkä koulutus ei toki riitä, vaan työn oppii tekemällä. Olen päässyt Evantialla pilotoimaan selkomukautusprojektia ja päässyt selkomukauttamaan erilaisia asiatekstejä.
Pidän selkomukauttajan työstä, sillä se on monipuolista teksteillä ja suomen kielellä leikittelyä. Mietin työtä tehdessäni, kuinka tämän asian voi sanoa vieläkin selkeämmin unohtamatta selkokielen lainalaisuuksia. Tämä tekee työstäni haastavaa, mutta myös työstä saamani kiitos tulee välittömästi työn edetessä.
Elina Vikman:
Työskentelen Evantialla viittomakielen tulkkina ja kirjoitustulkkina. Hiljattain olen aloittanut myös työskentelyn selkomukauttajana. Ennen selkokieleen perehtymistä, minulla oli jo jonkin aikaa kytenyt mielessäni tietoisuus selkokielisen tiedon tarpeen lisääntymisestä eri asiakasryhmillä ja ilahduin, kun Evantialla järjestettiin koulutuskokonaisuus selkokielestä. Mielestäni sekä viittomakielen tulkeilla että puhevammaisten tulkeilla on loistava pohjakoulutus selkokielen osaajiksi kehittymiseen. Selkokielen koulutuskokonaisuus tarjosi meille loistavan mahdollisuuden pohtia, miten voimme tulkin työssä omaksumiamme taitoja hyödyntää myös selkokielen kontekstissa.
Tulkin työssä kohtaa päivittäin todella moninaisia vuorovaikutustilanteita. Asiakkaiden kielitaito vaihtelee ja kohtaamme paljon esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, jotka ovat saattaneet oppia äidinkielenään jonkin muun maan viittomakielen ennen Suomeen tuloa. Tulkin työssä joudumme jatkuvasti reflektoimaan tulkettamme – ovatko kaikki tilanteen osapuolet samalla viivalla ja ymmärtävätkö he asian samalla tavalla? Työtä helpottaa valtavasti, jos on saanut valmistautua tilaisuuteen etukäteen sekä ehtinyt ennen tulkkaustilanteen alkua keskustelemaan asiakkaan kanssa ja havainnoimaan hänen ilmaisutapaansa ja viittomistyyliään.
Myös selkomukauttamisessa on osittain samoja piirteitä kuin tulkkauksessa. Selkomukauttajan on esimerkiksi erittäin tärkeää tuntea asiakaskuntansa ja millaiset käsitteet ovat heille haastavia. Vaikeat käsitteet täytyy selkomukautuksessa selittää auki lukijalle, kuten joskus myös viittomakielen tulkkauksessa jotkin käsitteet vaativat avaamista tulkkauksessa. Lisäksi selkomukauttajan on tärkeää saada myös taustatietoa tekstistä, jota hän mukauttaa. Eri alojen ammattitermit sekä asiakasprosessit ovat asiantuntijoille tuttua ja oman alan tekstit saattavat tuntua päivänselviltä. Maallikoille ja alaa tuntemattomille tekstit eivät taas välttämättä aukea, joten myös selkomukauttamisessa huolellinen valmistautuminen ja keskustelu tilaaja-asiakkaan kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Evantian koulutuskokonaisuuden jälkeen halusin kehittää ennestään osaamistani selkokielessä, ja sosionomiopintojeni kautta minulle avautui mahdollisuus hankkia lisäkoulutusta Savonia-ammattikorkeakoulun tarjoamalla selkokielen kurssilla. Kurssilta sain lisää työkaluja selkomukauttajan työhön ja lisäksi syvempää ymmärrystä selkokielen hyödyistä ja selkokielisen tiedon tarpeesta yhteiskunnassamme.
Kurssin suoritettuani pääsin ilokseni soveltamaan oppimaani heti käytännössä. Sain osallistua Evantialla sekä sisäisiin että ulkoisiin projekteihin selkokielen tiimoilta. Pääsin tekemään selkomukautustyötä ja sen lisäksi myös hyppäämään kouluttajan saappaisiin. Matkani selkomukauttajaksi on tähän saakka ollut todella innostava ja olen edelleen kiinnostunut oppimaan uutta sekä käytännön työstä että koulutusten kautta.
Miten yleiskielinen teksti muuttuu, kun se selkomukautetaan?
Seuraavana on pieni esimerkki selkomukauttamisesta. Esimerkissä tarkastellaan selkomukautusta ainoastaan kielen tasolla. Tässä blogitekstissä ei ole huomioitu selkokielisen tekstin vaatimuksia selkorivityksestä ja tekstin visuaalisesta asettelusta. Tekstin osa on lainattu HUS Tilipäätös ja toimintakertomus 2022-tekstistä.
Esimerkki:
“Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakautuu kunnittain Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan ja Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueisiin. Kussakin sairaanhoitopiirissä toimii hallituksen alaisuuteen kuuluvat lautakunnat. Perussopimuksen mukaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on…”
(HUS Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 – 3 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio – 3.3. Toimielimet – Sairaanhoitoalueiden lautakunnat, s. 13)
Selkomukautettuna:
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri jakautuu viiteen eri sairaanhoitoalueeseen. Nämä sairaanhoitoalueet ovat:
- Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala
- Hyvinkään sairaanhoitoalue
- Lohjan sairaanhoitoalue
- Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja
- Porvoon sairaanhoitoalue
Sairaanhoitoalue järjestää potilaiden terveydenhuollon. Jokaisessa sairaanhoitoalueessa on oma lautakunta, joka toimii hallituksen alaisuudessa. Sopimuksen mukaan lautakunnan tehtävänä on…
Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tarve on kasvanut viime vuosina ja se kasvaa edelleen. Haluamme osaltamme olla mukana vastaamassa tähän tarpeeseen ja edistämässä selkokieltä. Samalla saamme tehdä mielenkiintoista työtä, jossa pääsemme hyödyntämään myös tulkin taitojamme.
Kirjoittajat:
viittomakielen tulkki, kirjoitustulkki, kommunikaatio-opettaja, puhevammaisten tulkki, selkomukauttaja
viittomakielen tulkki, kirjoitustulkki ja selkomukauttaja
